Rannevaivat

Krooninen, pitkittynyt rannevaiva voi olla nivel-, jänne- tai hermoperäinen. Nivelperäinen vaiva johtuu yleensä vammasta tai kulumasta. Ranteen veneluu voi murtua kädelle kaaduttaessa niin, että aluksi röntgenkuvissa ei näy mitään erikoista, mutta viikkojen tai kuukausien kuluttua asia paljastuu, kun vaivan jatkuessa ranne kuvataan uudelleen. Veneluun murtuma vaatii usein leikkaushoidon. Kädelle kaaduttaessa ranne voi vaurioitua pahasti ja leikkaushoitoa vaativasti ilman murtumaakin, jos ranteen tärkein nivelside, veneluun ja puolikuuluun välinen nivelside katkeaa. Puolikuuluun verenkierron heikkeneminen, lunatummalasia on yksi kroonisen rannekivun harvinaisempi aiheuttaja. Diagnoosi paljastuu röntgenkuvista tai magneettitutkimuksella.

Hermoperäisistä ranteen alueen vaivoista yleisin on rannekanavaoireyhtymä, jossa keski- eli medianushermo on pinteessä ranteen alueella. Sormiin (ei pikkusormeen) tulee särkyä ja puutumista ja peukalon liike heikkenee. Tämä canalis carpi-oireyhtymä on hyvin yleinen varttuneilla ja vaatii usein leikkaushoidon.

Lue lisää rannekanavaoireyhtymästä käsikirurgi Martti Vastamäen artikkelista: Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet.

Jänneperäisistä rannevaivoista yleisin on DeQuervainin jännetuppitulehdus, jossa peukalon ojentaja- ja loitontajajänteet ranteen peukalon puoleisella sivulla kipeytyvät ahtaassa jännetupessaan. Alue särkee ja peukalon ja ranteen liikkeet tulevat kipeiksi. Hoitona on rasituksen välttäminen, peukalotuki ja tulehduskipulääkitys, joskus myös leikkaus.

Lue lisää ranteen jännetuppitulehduksista käsikirurgi Martti Vastamäen artikkelista: Käden ja ranteen jännetuppitulehdukset.