Papa-testi

Teksti: Pekka Nieminen, dosentti

Papa-testi eli gynekologinen irtosolunäyte on ollut vuosikymmeniä käytössä ennen kaikkea kohdunkaulasyöpää estävässä seulonnassa. Sen avulla voidaan löytää kohdunkaulasyövän esiasteita ja niitä hoitamalla estetään tehokkaasti kohdunkaulasyöpää (ks. kolposkopia ja LOOP-hoito).

Papa-näyte otetaan kohdunkaulasta ja emättimen pohjukasta pienellä lastaimella ja harjalla. Näytteen ottaminen on lähes täysin kivuton toimenpide. Tällä tavoin saadut irtosolut levitetään lasilevylle, jonka jälkeen näyte käsitellään kiinnitysaineella, jotta se kestää värjäyksen ja sen jälkeen itse diagnostiikan.

Yhdellä näytelasilla on n. 200 000 solua, jotka kaikki käydään läpi ja niistä etsitään normaalista poikkeavia soluja ja soluryhmiä. Näytteen tutkii ensin koulutettu laboratoriohoitaja, joka merkitsee lasille poikkeavat solut ja soluryhmät ja sen jälkeen Papan tutkii lääkäri-sytologi, joka tekee lopullisen diagnoosin. Papa-koe ei siis ole vain normaali laboratoriokoe vaan itse asiassa lääkärin konsultaatio toiselle lääkärille ja Papan luotettavuus riippuukin paljon sen tutkineiden ihmisten ammattitaidosta.

Papa-kokeen tulos raportoidaan ns. Bethesda-järjestelmällä, joka on tullut parikymmentä vuotta sitten entisen numeroluokituksen sijalle. Tässä sytologi antaa Papa-kokeen perusteella arvion siitä onko potilaalla kohdunkaulasyöpää tai sen esiasteita, vai onko solukko täysin normaalia. Papasta voi myös nähdä joitakin gynekologisia infektiota ja muita reaktiivisia muutoksia.

Jos kohdunkaulan solukko on täysin normaalia, lukee Papa-testin vastauksessa: Ei epiteelisoluatypiaa, normaali löydös.

Jos Papa-testin perusteella epäillään lieviä solumuutoksia, joilla on vuosien kuluessa riski kehittyä esiasteiksi ja niiden kautta syöväksi on Papa-vastauksena ASC-US (atypical squamous cells, undeter-mined significance) tai AGC-NOS, eli lievä kohdunkaulakanavan lieriösoluatypia.

Jos löydöksenä on lieviä, mutta varmoja HPV:n (papilloomaviruksen) aiheuttamia muutoksia on diagnoosina LSIL (low grade squamous intraepithelial lesion) ja jos epäillään varsinaisia esiaste-muutoksia on diagnoosina HSIL (high grade squamous intraepithelial lesion) tai vahva lieriöatypia AGC-FN.

Lievissä solumuutoksissa riittää seuranta ja Papa-testin uusiminen 6-12 kk kuluttua ja vahvemmissa solumuutoksissa on syytä tehdä kolposkopia, jolla tutkitaan onko kohdunkaulassa hoidettava esiaste.

Joskus Papa-koe osoittaa infektion merkkejä, jolloin tarvittaessa ne voidaan hoitaa.